Marielundin Suvipäivä ja Kakskertapäivä, 13.8.2017

Tänä vuonna Kakskertapäivä käräjineen yhdistettiin osaksi perinteistä Marielundin Suvipäivää.

Sotaorpojen ja kaatuneitten omaisten kunniaksi järjestettyjä Marielundin Suvipäiviä vietettiin usean vuosikymmenen ajan, mutta välissä oli pitkä tauko, kunnes se nyt osana Suomi 100 vuotta -tapahtumia järjestettiin vielä kerran nostalgisena muistelona menneiltä vuosilta. Järjestelyjen päävastuun kantoi partiolippukunta Kakskerran Kaksoispiste, jonka aloitteesta ja ideoimana koko tapahtuma sai alkunsa. Mukana olivat myös kaikki saarilla toimivat yhteisöt: Brinkhallin ystävät ry, Kakskerran Erä ry, Kakskerran Koetus ry, Kakskerran Kotiseutuyhdistys ry, Kakskerran nuorisoseura ry, Kakskerran VPK ry, Kakskertaseura ry, Martinseurakunta, MTK Kakskerta ry, Tiistaikerho sekä lisäksi Kaatuneitten Omaisten Liitto Ry.

Hanketta työstettiin monissa toimikunnissa ja pienryhmissä ja talkoilla rakennettiin puitteet tapahtumalle. Suuri kiitos kuuluu myös Marielundin nykyiselle omistajalle, joka antoi tilat tapahtuman käyttöön.

Talkoilla pystytettiin teltat, kojut ja katsomo

sekä koristeltiin esiintymislava

Päiville ilmoittautui n. 650 henkilöä, mutta mukaan mahtui lisäksi suuri joukko muita paikalle tulleita

Turun VPK:n Puhallinorkesteri soitteli alkumusiikkia väen täyttäessä pikkuhiljaa penkistöt

Tapahtuman juontajaksi kutsuttu virtuoosi Markku Heikkilä jutusteli mukavia ja kehui myös juhlan järjestelyjä. Maailmalla otetaan kuulemma muutenkin jo mallia Turust; eräskin uusi pressa kertoilee twitterissään uutissii maailmalt, ei torellissi mut virallissi.

Markku Heikkilä vauhdissa 

Ajallaan aloitettiin ja Outi Kauppi toivotti väen tervetulleeksi. Varsinaisen avauksen suorittivat nuoret partiolaiset Emilia Eteläkoski ja Kosmo Konttila vuoropuheluna

Suvijuhliin kuuluu perinteisesti kansantanssiesitykset, niin täälläkin. Turun kansantanssin ystävät tasoittivat nurmikkoa esiintymisellään

Kaatuneitten Omaisten liiton tervehdyksen juhlaan toi Lounais-Suomen Sotaorvot ry:n puheenjohtaja Erkki Marttinen

 

KAKSKERRAN KÄRÄJÄT

Kakskerran käräjät alkoivat kuten aina, Kakskertalaululla Jaana Majatien laulamana, säestyksestä huolehti Rami Aaltonen

 

Juhlapuheen piti Olli A. Manni. Päivän teemaan liittyvän lisäksi esille tuli myös katsaus muihin ajankohtaisiin asioihin, onhan vireillä kaikkia koskettava osayleiskaavan valmistelu.

Olli A. Manni ja helpottunut hymy, juhlapuhe on pidetty

Kärjäjien aikana julkistettiin Kakskertaseuran tuottama Kakskerta-Satava -alueen vaiheista kertova uusin kirja Kakskerta – saaret salmien sylissä.

Jaana Majatie esittelemässä uutta kirjaa

Kiitokset ja onnittelut kirjan toimituskunnalle: kirjoittajat vasemmalta Kaarin Kurri, Leif Kronberg, Virve Myllymäki ja Helena Lindström. Kuvasta puuttuu Heikki Toimi.

Vuoden Kakskertalainen valittiin nyt 18. kerran. Ensimmäinen oli kenraali Adolf Ehrnroth v. 2000 ja hänen jälkeensä valinta on aina kohdistunut saarilla vaikuttaneeseen merkittävään henkilöön. Tällä kertaa poikettiin kaavasta. Valituksi tuli yhteisö, jolla on juuret saarilla, edustaa nuoruutta ja tulevaisuutta ja oli tämänkin juhlatapahtuman moottori, Partiolippukunta Kakskerran Kaksoispiste.

Kunniakirjan vastaanottivat Emilia Eteläkoski, Kosmo Konttila sekä lippukunnanjohtaja Antti Valo

Yhteislauluna laulettiin Varsinaissuomalaisten laulu, minkä jälkeen pidettiin väliaika, ja alkoi sade. Vettä tuli kaatamalla jonkin aikaa. Kanttiinien tarjoamaa taustoitti puhallinorkesteri marssien tahdissa. Ennen ohjelman jatkumista kuivattiin penkit kääntämällä lankut. Kuurottelu kuitenkin jatkui lähes koko loppuohjelman ajan, välillä toki aurinkokin pilkisti esiin. Juhlayleisö oli hyvin varustautunut, lähes jokaiselle ilmestyi sadeasu päälle.

 

Ohjelmaa jatkettiin Kakskerran Nuorisoseuran näytelmäsikermällä Jo vain herra ministeri. Näytelmä kuvaa osuvasti Kakskerrankin kohtaloa, pienen kyläyhteisön pakkoliitosta suurempaan kuntaan ja sen tuomista ongelmista, palveluiden katoamisesta.

Kylän aktivistit kokoontuneena kauppiaan ja ministerin taakse, pöydällä ”neuvoa antava Larsen”

Yksi Marielundin kohokohdista oli Maria Lund. Suosittu tähti esitti kutsuvieraiden iän huomioon ottaen erinomaisen hyvin valitun ohjelmiston, kaikki tunnettuja, ikivihreitä laulelmia. Säestäjänä toimi Rami Aaltonen.

Maria Lund esiintyy

Lukanteri Lempi Laitlast vuodatti kyyneleitä mennyttä elämää muistellessaan

Marjatta Männistö herkisti yleisöä lausumalla Aleksis Kiven runon Suomenmaa

Sateen vuoksi ohjelmaa kevennettiin lopusta. Ohjelmassa olleet itsenäisyyden kuusen istutus ja tutustuminen rannalle kasattuun kummeliin jätettiin väliin. Kuusen taimi kyllä luovutettiin ja käytiin hiljakseen istuttamassa sille kaivettuun kuoppaan ja kummeliin lahjoituksen tehneet julkistettiin, mutta nimilaatta kiinnitetään myöhemmin, kun viimeisetkin lahjoittajat ovat selvillä.

Kaatuneitten Omaisten Liiton toiminnanjohtaja Jarmo Hietanen vastaanottaa kuusen taimen Markku Heikkilältä

Tilaisuus päättyi kiitoksiin: päätössanoissaan Outi Kauppi kiitti kaikkia järjestelyihin osallistuneita ja paikalle saapuneita sotaleskeä, sotaorpoja ja kaatuneitten omaisia sekä erityisesti vielä Marielundin käyttöömme antanutta Raimo Vilhusta. Lavalle kutsuttuna hän ilmoitti, että paikkaa tullaan jatkossakin käyttämään jollain tapaa vastaavien kotiseututapahtumien järjestämiseen.

Outi ja loppusanat  

Kaatuneitten Omaisten Liiton edustajina Erkki Marttinen ja Jarmo Hietanen puolestaan kiittivät Outia, partiolaisia ja muita järjestäjiä ikimuistoisesta tapahtumasta. Lopuksi hiljennyttiin kuulemaan Martinseurakunnan kirkkoherran Tuomo Norvasuon sanomaa.

Viestikapula Kakskertapäivän järjestämisestä v. 2018 siirtyi Martinseurakunnalle, Outi Kaupilta Tuomo Norvasuolle

Loppulauluna laulettiin yhteisesti Maa on niin kaunis partiolaisten siirryttyä estradille ja muodostaessa ystävyyden ketjun

 

KUMMELI

Kummelihanke järjestettiin varojen keräämiseksi tapahtuman kustannuksiin, mm. n. 500:lle kaatuneitten omaiselle tarjotun ruokailun kulujen kattamiseen. Ison kummelin eteen kiinnitettävään pronssilaattaan kaiverretaan niiden henkilöiden ja yhteisöjen nimet, jotka tekivät hankkeelle lahjoituksen. Lisäksi jokainen saa muistoksi partiolaisten ideoiman ja toteuttaman pienoiskummelin.

Rami Aaltonen esittelee kummelihanketta yleisölle Pienoiskummeli ja sen laatikko:

« Takaisin Ajankohtaista -sivulle